No kyllä nyt sitten sen verran liikuin että lauantaina olin Natalyn, saksalaisen au pairin synttäreillä pääkaupungissa. No tuli siinä nähtyä vähän paikallista "yö elämää" mutta tuli vaan heti sellanen olo että onneksi en asu täällä. Tämä on hyvin täällä "kaukana kaikesta" (niin kaukana kuin täällä saarella nyt voi olla" ja ennen kaikkea rauhassa.
Lastensuusta on taas tullut hassuja asioita. Kysyin lapsilta pääsiäisen tarkoitusta. Anais puhui pääsiäis pupuista ja suklaamunista yms. Paolota meni sitten vähän sekaisin kaikki ja vastasi: "Eikös Jeesus luonut pääsiäisenä pääsiäispupun ?" Niinno, ei ihan.
Viikkoihin kuuluu myös enkun tuntien valmistelua ja pitämistä. Vaikka olenkin ollut vähän kriittinen tuntien suhteen niin kaippa lapset tykkäävät. Yksi äiti tuli jopa pyytämään yhden laulun sanoja kun lapset laulavat sitä kuulemma koko ajan kotona ! Loistavaa, ehkä niille sittenkin jää jotain mieleen. No vikasta tunnista ei ehkä muuta kuin "jos ette ole kilttejä pääsiäispupu ei anna tunnin loputtua pääsiäsmunia" ja kaikki olivat kuin enkeleita ! Kiristys, uhkaus ja lahjona ovat ehkä parhaita keinoja lapsien kuriin saamiseksi... Mutta on suloista kuinka noin pieniin vielä tepsii tuollaiset keinot. Oli myös huvittavaa katsoa, varsinkin pienimpiä 3 vuotiaita, kun otin pienen pääsiäispupu pehmolelun ja kerroin että sillä on pääsiäismunia kaikille kilteille lapsille. Kaikki katsoiviat suu auki ihmeissään. Harmi ettei pääsiäinen voi olla joka kerta :)
Innostuin myös perjantaina ruskettumaan kun pitkästä aikaa oli tosi tosi nättiä ja kuumaa ennen kaikkea. Mutta siis oikeasti kuuma,huhhuh, ihan saunalta vaikutti kun tuntuu että vaan sulan täällä. No koska viime kunnon ruskettumisesta oli aikaa niin päätin sitten haluta kunnon rajat. Ja mitäs turhaan mitään suojaavaa aurinkorasvaa laittaa kun voi laittaa suoraan ruskettavaa öljyä että ruskettuu nopeammin. No en edes kauaa kerennyt olla mutta keskipäivän aurinko teki tehtävänsä: illalla muistutin enemmän tomaattia. Tai sellaista ruskean punaista tomaattia. No kyllä se siitä sitten nopeasti tasoittui mutta kyllä taas tuli opittua (ihan kuin vuoden täällä olon jälkeen en muka sitä tietäisi jo) että : älä mene keskipäivän aurinkoon. Ainakaan ilman edes vähäisintä suojausta.
Sunnuntaina olin kutsuttu syömään yhden perheen luo kirkosta. Siis niiiiin mukavia ihmisiä ! Ja minulla ihan huono omatunto kun he olivat nähneet niin paljon vaivaa ja kaikkea, ja vain minua varten. No hyvin opetettuna sitten tietenkin autoin ja tehtiin perheen äidin kanssa yhdessä accras eli sellaisia alkupaloiksi tarkoitettuja öljyssä paistettuja taikina palloja joissa on sisällä joko kalaa tai jotain. Nam nam ne on hyviä ! Ja sitten kaiken ruuan jälkeen tehtiin vielä yhdessä jäätelöä goyave:n makuista (lemppariani! :P)
Aika rientää, edelleen. Kavereitten kanssa yritettään kovasti taistella vastaan ja samalla suunnitella kaikkea mitä vielä "pitää" tehdä. Mutta se ei ole aina helppoa kun kaikki tuntuu olevan vähän auki ja kukaan tiedä varmaksi mitään ja kaikki muuttuu enkä pysy enää perässä. No yksi asia on varma: tulen kesäkuun alussa pääsykokeisiin. Muusta en enää tiedäkään...
Niin ja etten ihan turhaan olisi kutsuttu tuuliviiriksi niin pitihän sitten vielä muutta mieltä viime hetkellä. Hain sittenkin Tampereelle kouluun...Ja tämä mielen muutos ei tietenkään tullut yllätyksenä kenellekään, niimpä niin.
"Accras" paistoa, siinä valmiitä ja raakoja. Ja tämä ei ole laihduttajan ruokaa !
Jäätelö: koneeseen laitettiin mehua ja sokeroitua maitoa, ympärille jäitä ja suolaa päällei ettei sula niin nopeasti. Sitten kaurapuuro (tai täällä kait banaani) moottori pyörimään (kun oikea sähköinen moottiri ei jaksa pyörittää tarpeeksi) ja niin siitä vaan tulee jäätelöä, namnam :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti