Alléluja !

Löysin sitten vihdoin kirkon. Ja itseni sinne viime sunnuntaina. Matkalla olisi ollut tarjolla katollinen ja adventtikirkko mutta päädyin evankeliseen. En tiedä onko se lämpö vai mikä mutta meno oli kyllä ihan erilaista kuin Suomessa ! No siihen ei paljoa vaadita. Ensinkin kirkko oli ihan täynnä eikä vain vakio mummoja vaan myös lapsiperheitä ja jopa nuoria ! Laulut oli säestetty kosketinsoittimella, kitaralla ja rummuilla eikä ne ollu mitään virsiä vaan sellasia tosi mukavia. Niistä tuli vähän mieleen nuorten messujen laulut. Ja kaikki, jopa mummot nousi aina laulamaan niitä ! Vau. Sitten mun vieressä istu tosi ihana mummeli. Ensinkin se toivotti mut heti tervetuleeks alussa (näki varmasti päällepäin että olen uusi.) Ja messun jälkeen kysyi että mitä pidin. Mun piti myös luvata että tulen ens sunnuntaina. Vielä kun olin jo lähdössä se huusi mun perään että muista sitten tulla ^^ Suomessa kukaan ei olisi luultavasti edes puhunu mulle. Oli myös siistiä kun rukoilessa seurakuntalaiset sai rukoilla ääneen. Messu ei siis ollut pelkkä papin yksinpuhelu vaan koko seurakunnan yhteinen. Nyt odotan innolla sunnuntaita :)

Myös toinen iloinen asia mitä odotan innolla on maanantain ja tiistain jumpat sillä tutustuin siellä yhteen naiseen, joka on Englannista alunperin mutta asunut nyt 6 vuotta täällä. Jee joku toinenkin joka ei puhu äidinkielenään ranskaa ! Se vaikutti tosi mukavalta, ehkä saan edes jumppakaverin :P Olen tosi innoissani noista jumpista, ainakin liikun edes jonnekin päivän aikana. Mutta olen miettinyt että mikä järki on rääkätä itteään hullunlailla ja sitten kaikki on ihan että jes, olipas hyvä jumppa, nyt olen ihan kuollut. Ja maksaa vielä siitä ! Ja nyt olen osa näitä hulluja ihmisiä :o Viime maanantaisen jumpan jälkeen olin puoli kuollut vielä torstai aamuna. Huhhuh. Mutta ehkä se kunto tässä kohoaa tai jotain.

Yksi ihmetyksen aihe ja myös asia jonka luen harrastuksiini on posti. Tai sen katsominen. Tai katsominen ettei sitä ole sillä posti on täällä jotenkin erityisen h i i i i daaaas. Suunnittelin jo hyökkääväni postimiehen kimppuun ja vaativani kirjeitäni mutta kun yksi päivä sitten näin vihdoin tämän postimiehen niin en sitten hyökännytkään koska hän oli tosi mukava. Tyydyin sitten vaan kiltisti odottamaan jospa joku päivä ne siellä postissa päättäisivat tehdä töitäkin vaihteeksi ja tuoda kirjeeni perille ! Eilen tapahtui ihme ja sain vihdoin yhden joka oli matkannut sen 2 viikkoa. Yksi on vielä kateissa. Ehkä vielä joku päivä.

Ruuanlaitosta ja leipomisesta on tullut hyvä ajanviete. Nyt teemana on ollut banaani. Banaani on siis jos ystävä. Viime viikolla tein banaani-suklaamuffinsseja, sellaisia terveys versioita. Alkuviikosta tein vihannes banaanista gratiinin. Sekään ei ollut paha. Vaikka mielestäni se on parempaa ihan sellaisenaan,vihannes banaani siis,hieman muussattuna. Täällä on siis kahdenlaisia banaaneja, niitä meidän normaaleja makeita hedelmä banaaneja sekä näiden paikallisia vihannes banaaneja, jotka ovat kovia raakana, ne pitää siis keittää ensin. Mutta siitä on tullut kyllä yksi lemppari ruokani ! Ja eilen tehtiin Paolon kanssa sitten vanhoiksi mennesitä tai jo hieman tummista banaaneista banaani-suklaakakku. Tein myös eilen tofusalaatin. Olen oikein ylpeä että onnistuin marinoimaan tofun kunnolla että se sai makua. Sabrina tykkäsi kovasti. Ehkä nämä onnistumiset korvaa sitten ne epäonnistumiset kuten sen kamalan leivän jota tein viime viikolla. Järkyttävää. En tajua mitä tein väärin mutta siitä tuli ihan kovaa. No voin kanssa se sitten meni.

Täällä on nyt satanut ihmeen paljon. En muista edes kunnolla millon viimeks olisin ollut rannalla. Toivottavasti se tästä nyt vähän kirkastuis. Lämpöä on kuitenkin riittänyt. Ja kun on sateista niin sillon on tosi painostava keli. Pelottaa vähän kesä ja syksy kun silloin pitäisi olla koko ajan kauhean kuumaa ja hiostavaa. Voivoi karibian lämpöä. Mutta en valita.

Huomenna tai tässä lähi aikoina olisi tarkotus vihdoin mennä katsomaan Fort-de-Francen putiikit. Sillä pitäisi se mekkokin kesäksi löytää, häihin. Toivottavasti siis toi pilviverho vois väistyä ettei tarvi sateessa shopata.

Tässä vähän kuvia paikallisista kasveista:



sekä Sabrinan ylpeys, orkidea, joka tuoksuu muuten tosi hyvälle


sekä muutama siisti kuutamo kuva