Banaanien kätkössä

No niin,täällä sitä ollaan,palmujen alla. Ja tästä alkaa myös huiman blogini pitäminen. Yritän päivitellä tänne aina tapahtumia ja kaikkea muuta jota voitte siellä koto Suomessa lämpimiksenne lueskella :) ja myös jossain muuallakin päin maailmaa.

Ensimmäiset fiilikset kun laskeuduttiin tai alettiin lähestyä jo Fort-de-Francea (pääkaupunkia siis) oli että "C'EST TROP COOOL" !!! eli siis aika makeeta;) +28 ja vihreetä jokapuolella. Ja myös sillon tajus että tämä on oikeesti nyt totta. Valitettavasti lapset oli vähän kipeitä kun ne oli ollu Argentiinassa lomalla ja olivat vilustuneet,mutta kyllä niissä siltikin näytti virtaa piisaavan. Että ei tylsää varmasti tule olemaan. Ekana aamuna Paolo,vanhempi lapsi 4vee tuli herättämään mut aamulla ja siitä alko heti leikit. Anais,nuorempi 2vee,vähän vierasti aluks mutta eilen illalla kelpasin jo syöttämään ja se on myös hyväksyny mun tuoman niiskuneiti pehmolelun viralliseks unileluks.

Yhtenä tavoitteena tälle vuodelle oli että keksisin mitä haluan sitten joskus opiskella ja tehdä. Sitä ajatellen jokin rallikuski sun muu vois olla aika kova ehdokas,sillä kyllä näiden mäkien jälkeen mäkilähdöt ja tiukat kurvit menee ihan leikiten. Tiet siis on aika kauheita täällä. Nääkin asuu kivasti vähän ylempänä joten tie tänne on melkein pelkkää ylämäkeä. Ja minä kun en koskaan ole tykännyt lähteä edes meidän koti mäestä,joka on tänne verrattuna pikku nuppula. Mutta korkean sijainnin ansiosta täällä on mahtavat näköalat. (laitan kuvia heti kun saan aikaseksi). Ja kuulemma Karibian meren näteimmän saaren näteimmässä osassa asun että ihan jees.

Vihreyttä täällä kyllä riittää. Ja baniinipensaita. Tuntuu ettei täällä oikein muuta olekaan. Eli banaanista tulee uusi lempihedelmäni tai sitten alan vihata sitä vielä entisestään koska sitä luultavasti tulee korvistakin kohta,mutta aika näyttää. Tuntuu että täällä voisi vaan olla ja ihastella maisemia loputtomiin ja on täällä paljon nähtävääkin mutta pelkka rannalla kävely ja palmujen tuijottaminen tuntuu riittävän. Mutta onhan se vähän outoa että kuuteen mennessä on valosaa ja puoli seitsemään mennessä ihan pimeetä. Ja sitten täällä on outoja sammakoita tai jotain elukoita jotka pitää illalla ihan ihme ääntä. Luulin niitä ensin linnuiksi. Ja luultavasti niitä ei edes ole montaa vaikka tuntuu että kohta joku kakskymmentä sammakkoa tai jotain muuta hyökkää kimppuun. Onneksi mitään vaarallisia eläimiä tai hyönteisiä täällä ei kuulemma ole. Ja haitkin pysyvät poissa uimarannoilta. Torakoita joutuu kuulemma joskus myrkyttämään mutta ei täällä kauheesti mitään ole näkynyt. Ja ampiaisiakaan ei kuulemma ole !!!

Jos Suomessa joskus tuntuu että erottuu joukosta niin täällä ei ole edes mitään mahdollisuuksia soluttautua. 95% väestöstä on tummia tai jotain inkkarien tapasia joten joko mua luullaan saksalaiseks turistiks tai muuten vaan eksyneeks. Vaikka kyllä täällä vaaleitakin on jotka asuu semi pysyvästi täällä mutta nekin on sen verran ruskettuneita että näytän entistäkin vaaleemmalta täällä. Onneks värjäsin vähän tummemmaks hiukset,muuten olisin kun lumiukko tai akka ennemmin.

Tässä nyt alkuun vähän jotian infoa millasta täällä on eli siis lämmintä ja lämmintä. Ja toivottavasti ette tyydy vain lukemaan mun satunnaisia kirjotuksia tänne vaan pidätte muutenkin yhteyttä koska olis kiva kuulla teidänkin kuulumisia sieltä loskan ja rännän keskeltä :)